Nyt väsyttää. Voin kertoa, että väsyttää aivan hemmetisti. Jos pysähdyn johonkin, nukahdan. Esimerkiksi eilen keittiön pöydän ääreen. Uhmis katsoi samalla Pikku Kakkosta, kun söi ja vauva oli iltanokosilla. Ajattelin, että painan pään ihan hetkeksi siihen pöydälle. No sen hetken seurauksena olen menossa illalla hierojalle, josko tämän niskajumin saisi vähän helpottumaan.

Kävimme vauvan kanssa kasvukontrollissa 4 viikkoa sitten ja pituuskäyrä oli sen verran miinuksella, että kiinteiden aloittamista suositeltiin vahvasti. Useinhan kiinteiden aloittaminen tietää helpotusta yöunien laatuun, mutta meillä kävi kyllä aivan päinvastoin, kuten vähän etukäteen pelkäsinkin. Kun ensimmäisenä päivänä maistelimme hieman perunaa ja illalla lusikallisen velliä, vauva nukkui putkeen klo 21-05. Ajattelin, että vau miten mahtava vaikutus. Mutta tuosta yöstä tähän päivään yöt ovat joka päivä huonompia.

Vauva itkeskelee unissaan, pyörii, hyörii ja syö niin monta kertaa yösssä, etten pysy enää laskuissa. Unipätkät ovat kaikkea 10 minuutin ja 2 tunnin välillä. Viimeisen viikon olemme kyllä olleet reissussa, joten en tiedä onko paikkojen jatkuvalla vaihtumisellakin oma osuutensa levottomuudessa. Mutta itselleni tilanne on aiheuttanut sen, etten osaa enää nukkua ollenkaan. En saa unta, kun odotan josko kohta pitää jo herätä. Ja jos nukahdan, vaivun vain kevyeen horteeseen. Kuulen luultavasti senkin, jos hiiri pieraisee meidän takapihalla.

Mutta olen lohduttautunut sillä, että kyllä se kohta tästä on pakko helpottaa. Edellisten mahavaivojen kanssa painittiin melkein se kolme kuukautta, joten luultavasti myös kiinteisiin totuttelu ottaa aikansa.

Ja itse vauva on päivisin kuin naantalin aurinko. Hymyilee ja naureskelee vain, joten kovin pahasti maha ei kuitenkaan tunnu vaivaavan. Ja kyllä se on juuri tuo hymy, joka auttaa aina jaksamaan päivästä toiseen. :)

p.s. Jes, mikä voittajafiilis, kun sain kirjoitettua pitkästä aikaa! Tosin piti tehdä tämä heti aamupäivällä ja ISON kahvikupillisen avulla.